Kirjamessujen historia

20 vuotta etulinjassa:
Suomen ensimmäiset kirjamessut alkoivat Turusta

Kirjamessut rantautuivat Turkuun 20 vuotta sitten. Tuolloin ajatus kirjamaailmaa yhdistävästä tapahtumasta oli jo jonkin aikaa itänyt kirjamessujen isän Kari J. Kettulan mielessä. Suomessa ei tuolloin ollut tapahtumaa, jossa kirja-alan eri ammattiryhmät voisivat kohdata. Tarvittiin yhteinen foorumi lukijoille, tekijöille ja kustantajille. Kari J. Kettula päätti järjestää sellaisen. 

Sanoista tekoihin - unelma toteutuu

Tuumasta toimeen, vuonna 1988 Kari J. esitteli idean Turun Messukeskuksen kehitysjohtaja Tuomas Kytälle. Kari J. muistelee palaveria hymyillen, Tuomas Kyttä tarjosi Coca-Colaa, pohti ajatusta eikä ihan heti tyrmännyt ideaa! Vaikka olihan se hassu ajatus, messutapahtuma kirjoista! Messukeskus lähti kuitenkin ennakkoluulottomasti mukaan luomaan uutta messutapahtumaa. Messujen järjestämistä varten anottiin läänin kehittämisrahaa. Anomuksen mentyä läpi Kari J, joka toimi tuolloin ohjaavana läänintaiteilijana Turun- ja Porin läänissä, alkoi oman toimensa ohella järjestää Suomen ensimmäisiä kirjamessuja.
Siitä se sitten lähti. Ensimmäiset Turun Kansainväliset Kirjamessut avautuivat lokakuussa 1990. Messut olivat nelipäiväiset ja messukävijöitä oli tuolloin parituhatta. 90-luvun alun laman kourissa kirjamessut järjestettiin aluksi kahden vuoden välein, vuodesta 1994 messut on järjestetty joka vuosi. Kävijämäärä on nykyisin kymmenkertainen ensimmäiseen vuoteen verrattuna.

Messuilla on vahvat taustajoukot

Alusta alkaen messujen järjestelyissä ovat olleet mukana Suomen Kirjailijaliitto, äidinkielenopettajat, Suomen Kirjastoseura, Kirjakauppaliitto ja Suomen kustannusyhdistys. Tämä on nimenomaan Turun Kirjamessujen vahvuus, työtä on tehty kansanliiketoimintana. Järjestöt ja pienet kustantamot ovat sydämellään mukana toiminnassa ja se näkyy messujen hengessä.

Messuja ideoi messutoimikunta, johon kuuluu jäseniä kirja-alan valtakunnallisista järjestöistä. Ensimmäisen toimikunnan puheenjohtajana toimi opetusministeriön kansliapäällikkö Jaakko Numminen. Nykyään puheenjohtajana toimii Kansallisarkiston ylijohtaja Jussi Nuorteva.

Kirjamessujen päätoimikunnan puheenjohtajina ovat vuosien mittaan olleet opetusministeriön kansliapäällikkö Jaakko Numminen, opetusministeriön kansliapäällikkö Vilho Hirvi, valtion kirjallisuustoimikunnan puheenjohtaja, FT, kirjailija Panu Rajala, pääjohtaja Jussi Nuorteva sekä nykyisin Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri, FT Reetta Kettunen.
 

Sherwoodin metsä 
 

Turun Kansainväliset Kirjamessut sai pitkään olla Suomen ainut kirjamessutapahtuma. Helsinki tuli mukaan 2000-luvun alussa ja tänä vuonna Suomessa järjestetään useat kirjamessut. Kuitenkin Turun tapahtumalla on kautta vuosien ollut oma ainutlaatuinen henki, jonka takana on ehdottomasti Kari J. Kettula. Kari J:llä on alusta alkaen ollut selkeä visio kirjamessuista verkostona, eräänlaisena Sherwoodin metsänä, joka mahdollistaa epätodennäköisiä kohtaamisia. Kirjamessuilla pörssi kohtaa katedraalin ja sirkus kohtaa yliopiston. Vai missä muualla voi saman päivän aikana ensin seurata Matti Nykäsen edesottamuksia ja legendaarisia elämänviisauksia ja sitten siirtyä kuuntelemaan Matti Klingen eurooppalaista sivistystä?

Kirjamessujen teesit:

1. Sherwoodin metsä: Kirjallisten heimojen ja karavaanien kohtauspaikka, epätodennäköisten kohtaamisten mahdollistaja. Kansainvälisyyden haave: jos haluat valtakunnallisuutta, ole kansainvälinen
Kansainvälisyys on ollut mukana Turun Kirjamessuilla alusta saakka.

2. Erilaistuminen omien voimavarojen pohjalta, vuosittain vaihtuvat toimintasuunnitelmat, ulkopuolisen rahoitukseen rakentuvat mittakaavavirheettömyyteen pyrkivät projektit, erilaisten pienoismaailmojen rakentaminen, autokauppameininki.
Vuosittain messuilla on yli 200 tapahtumaa, näyttelyä, kokousta tai seminaaria.

3. Terveisiä kenraali Giapilta: toimivat, itsenäiset tuki- ja ohjelmaryhmät, luova tihentymä, jolla on laaja epävarmuuden ja erilaisuuden sietokyky. Pörssi ja katedraali, sirkus ja yliopisto, "haluamme tuottaa halkeamia, joista valo virtaa historiaan". Kirjamaailman normaalin ansaintalogiikan ylittämisideat.
Vuosittain messuilla on 300 eri toimijaa, kirja-alan toimijapäivät, runomaaottelu, mongolijurtta.

4. Turun Kansainvälisten Kirjamessujen tehtävänä on karavaanien näkyväksi tekeminen, tapahtuman medioille kirjoittaminen ja simulaatiomahdollisuuksien antaminen, perhosefektit, me voimme kaikki olla Väisälän veljeksiä. Matti Nykäsen viisaus: "ihminen voi tehdä mitä tahansa, mutta mikä on palkkio?"
Vuosittain 200 eri medioiden edustajaa vierailee messuilla.

5. Metsässä täytyy olla pienten voittojen mahdollisuus; karavaanilaisten onnistumisen elämykset ja kohtaamiset, tapahtuman yllätyksellisyys ja jumalanpalvelusmainen toisto, kanta-asiakkuus ja armonvälähdykset

6. "Kesän sinisinä iltoina kulkisin polkuja, vehnän raapimana, tallaisin hentoa ruohoa. Mitä ajattelet Corto? –Muuatta ranskalaista runoilijaa, Arthur Rimbaudia. Enkä näinä hetkinä ajattele mitään muuta" Hugo Pratt
Arthur Rimbaud on ollut aiheena Turun Kansainvälisillä Kirjamessuilla, samoin Pier Paolo Pasolini, Corto Maltese, John Irving, Arundhati Roy, Hans-Magnus Enzensberger, György Kondrad, Margareth Atwood, Jack Kerouac, jne.
Laadun merkitys!